A
Kasvimaalta keittiöön - yli vuosisata pohjoissuomalaista puutarhaa, kasvimaata ja kotitaloutta

Kasvitarha- ja keittokoulun alkuvuodet

Asiakirja: Huhtikuussa 1892 Nora Pöyhönen sai Anna Olsonin allekirjoittaman todistuksen 2-viikkoisen kurssin suorittamisesta Matlagningsskola i Helsingforsissa. (Haapaveden emäntäkoulun arkisto Db:1). Huhtikuussa 1892 Nora Pöyhönen sai Anna Olsonin allekirjoittaman todistuksen 2-viikkoisen kurssin suorittamisesta Matlagningsskola i Helsingforsissa. (Haapaveden emäntäkoulun arkisto Db:1).

Piirilääkäri Konrad Relander (myöh. Reijo Waara) tuki ja kannusti kasvitarha- ja puutarhahankettaan ajavaa Nora Pöyhöstä, jonka sairasteluun hän oli määrännyt lääkkeeksi auringonvaloa, raitista ilmaa ja työtä ulkona ja jo siten tullut ohjanneeksi ruustinnan kohti tulevaa elämänuraansa. Toukokuussa 1892 Relander kirjoitti puoltolauseen Nora Pöyhösen Oulun läänin Talousseuralle osoittaman hakemuksen tueksi, eikä turhaan: Oulun läänin Talousseura myönsi 200 mk käytettäväksi ”tavalla, jota itse hyödyllisimmäksi katsotte enempään perehtymiseen kasvitarhahoitoon ja sen tutuksi tekemiseen laveampiin piireihin”. (Haapaveden emäntäkoulun arkisto Db:1 ja Eb:1)



Asiakirja: 200 markan tukiraha. 200 markan tukiraha.

Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulu aloitti toimintansa 1893. Oulun läänin Talousseuran kokouksessa 29.3.1893 (§ 8) luettiin tiedoksi Senaatin kirje 15.3.1893, jossa myönnettiin 1400 mk:n avustus kolmeksi vuodeksi. Koulu asetettiin Talousseuran johtokunnan valvontaan. (Oulun läänin Talousseuran arkisto Cb:3) Koulu oli Pöyhösten hallussa aina vuoteen 1955, jolloin valtio tuli omistajaksi.


Asiakirja: Senaatin avustusraha koulua varten. Senaatin avustusraha koulua varten.

Koulun muutto pappilasta Alamaan tilalle, joka sijaitsi n. 3 km:n päähän kirkolta, jonka Nora Pöyhönen osti 1903 Maiju ja Matti Pöyhösen nimiin 1903 ja jossa oli 1919 viljelyksessä 10 ha sekä kasvitarhaa kooltaan 4 ha, hedelmä- ja marjatarha 0,75 ha ja pienviljelijän mallitarha 0,02 ha, tapahtui vähitellen vuosina 1906-1907. Pöyhösten perhe muutti Alamaalle Juho Pöyhösen kuoleman jälkeen. Alamaan maisema muuttui huomattavasti kasvitarha- ja keittokoulun opettajien ja oppilaiden käsissä.


Kuva: Koulun kasvitarhaa.
Koulun kasvitarhaa.
Kuva: Koulun kasvitarhaa noin 20 vuotta myöhemmin.
Koulun kasvitarhaa noin 20 vuotta myöhemmin.
Kuva: Puutarha ehkä vuodelta 1908, jossa arkkitehti Vivi Lönnin kalusteita, 1.
Puutarha ehkä vuodelta 1908, jossa arkkitehti Vivi Lönnin kalusteita, 1.
Kuva: Puutarha ehkä vuodelta 1908, jossa arkkitehti Vivi Lönnin kalusteita, 2.
Puutarha ehkä vuodelta 1908, jossa arkkitehti Vivi Lönnin kalusteita, 2.

Vuosikertomuksessa 1893 Nora Pöyhönen luettelee ensimmäiset kahdeksan koulunsa oppilasta, jotka tulivat Haapajärveltä, Kuhmosta, Kajaanista, Pyhäjärveltä, Limingasta, Oulusta, Haapavedeltä ja Kittilästä. Vuonna 1893 oppilaat kylvivät ja istuttivat kupukaalia, kukkakaalia, lanttuja, spinaattia, salaattia, dilliä, persiljaa, krassia, porkkanoita, sokeri-, silpo- ja ydinherneitä, härkipapuja, sipuleita, punajuuria, piparuuttia, omena-, luumu- ja kirsimarjapuiden taimia, viinimarjapensaita, vattupensaita ja mansikantaimia sekä venäläisiä gurkkuja. Lisäksi kasvitarhan suojaksi istutettiin pihlajia, rannalle leppiä ja koristukseksi 50 kpl koristepuupensasta ja –tainta sekä 25 kpl monivuotisia kukkia. Nora Pöyhönen arvioi, että ”vuodentulo kasveista oli hyvänlainen”. (Haapaveden emäntäkoulun arkisto Db:1)