Saamelaiset ja valtiovalta

logo

Saamelaiset ja valtiovalta, 3/3

Kartta: Lapin rajat ja yhteismaat.

Strömstadin rauhansopimus

Vuoden 1751 Strömstadin rauhansopimus oli Pohjoiskalotin historian tärkeimpiä sopimuksia. Siinä Ruotsi menetti oikeutensa, oikeammin mahdollisuutensa, Jäämeren rannikolle. Sopimukseen kuului ehtoja ja saamelaisten oikeuksia sääteleviä pykäliä, joilla on vieläkin ajankohtaista merkitystä, kun on keskusteltu saamelaisten oikeuksista maahan.

Porojen paimentaminen yli valtakuntien rajojen

Muuan sopimuksen pykälä (10) antoi sopimuspuolten saamelaisille oikeuden paimentaa porojaan toisten valtakuntien alueilla vanhan perinteen mukaisesti. Tämä oikeus hiersi Ruotsi-Norjan ja Suomen välit kaulalihoille 1820–1840-luvuilla, kun rajat ylittävistä suurista norjalaisista porolaumoista Suomen puolella oltiin kiusaantuneita. Näihin ongelmiin haettiin diplomaattiteitse ratkaisua, mutta sitä ei löytynyt. Niinpä Venäjän keisarin päätöksellä Norjan ja Suomen välinen raja suljettiin vuonna 1852. Ruotsin ja Suomen osalta sama tehtiin vuonna 1888. Strömstadin rauhansopimus oli niin tärkeä, että siitä oli käsinkirjoitettu kopio Lapin kruununvoudin käytössä ja hänen arkistossaan. (Lapin kihlakunnan kruununvoudin arkisto NI:1.)

Asiakirja: Näyte Strömstadin rauhansopimuksesta.

Kartta norjalaisten porosaamelaisten laidunmaista Inarin ja Utsjoen alueella

Neuvotteluja varten kerättiin monenlaista tietoa, joista esillä on Inarin ja Utsjoen alueen kartta joskus 1840-luvulta. Siinä näkyvät norjalaisten porosaamelaisten laiduntamat alueet. Samalla kartta kertoo ohuesta uudisasutuksesta, joka oli syntynyt Utsjoen ja Inarin alueelle. (Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto 14b:4.)

Kartta: Norjalaisten ja porosaamelaisten laidunmaat Inarin ja Utsjoen alueella.

pirtanauha

© Oulun maakunta-arkisto 2015