Saamelaiset ja valtiovalta

• Sisällysluettelo
  
  
• Saamelaiset ja valtiovalta
• Elinkeinot muuttuvat
• Kirkonmiehet kääntävät ja käännyttävät
• Saamelainen perinne
• Kolttasaamelaiset
  
  
• Etusivu

Saamelaiset ja valtiovalta, 1/3

Kartta: Lappi.

Valtiotaisto ja maa-alueiden omistus

Ruotsin kruunulle olivat pohjoisen alueet jo keskiajan perintönä ongelmallisia. Poliittisesti oli pidettävä silmällä sekä Novgorod-Venäjää että Jäämeren äärellä ylivallan saanutta Tanska-Norjaa. Toinen ongelma oli, miten saada omille – kylläkin yhteisverotettaville – alueille tarpeeksi väkeä. Kustaa Vaasa ratkaisi yhden ongelman: kaikki asumattomat maat kuuluivat Jumalalle, kuninkaalle ja kruunulle. Tästä on lähtöisin näihin päiviin saakka ulottunut kiista pohjoisten maa-alueiden omistuksesta.

Ruotsi houkuttelee maamiehiksi

Ruotsin hallitsijat edistivät pohjoisen uudisasutusta sekä houkuttelemalla sinne talonpoikia että kannustamalla saamelaisia luopumaan kiertelevästä elintavastaan ja asettumaan maamiehiksi. Toisaalta he myös osoittivat tahtoa suojella saamelaisten perinteisiä elinkeinoja eli metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa – ainakin niillä erämailla missä maatilan pidolle ei nähty edellytyksiä.

Suojeluskirje

Vuonna 1602 Kaarle antoi Kemin Lapin saamelaisille mieskohtaisen suojeluskirjeen. Pirkkalaisten ja suomalaisten tunkeutumisesta saamelaisten omina pitämilleen alueille kimpaantuneet saamelaisvalittajat saivat nyt kuninkaallisen suojan, näin erityisesti ”Kittilän, Sodankylän, Kitkajärven ja Maanselän kylissä”. Tätä kirjettä saamelaiset pitivät koko vuosisadan omana Magna Chartanaan. Suojeluskirje on ainoana alkuperäisenä säilynyt Sodankylän kirkonarkistossa ja siinä on Kaarlen omakätinen allekirjoitus; sinetti on vuosisatojen kuluessa murennut. (Sodankylän seurakunnan arkisto II Ec:1.)

Asiakirja: Suojeluskirje.