Johan Mikael Stenbäck määrättiin Utsjoen ja Inarin kirkkoherran virkaan veljensä sijaiseksi vuoden 1833 alussa. Pitämässään päiväkirjassa ”Mitt år i Lappmarken” hän paitsi kuvasi tuntemuksiaan ja tapahtumia myös teki havaintoja saamelaisten kansanpiirteistä. Hän otti myös kantaa pappien saamen kielen taidon puolesta. (Johan Mikael Stenbäckin arkisto Ba4:1.)
Jacob Fellmanin vuonna 1821 laatimaa 12-sivuista saamenkielistä aapista ei aikanaan painettu, vaan suomenkielistä opetusta kannattava lääninrovasti Mathias Castrén talletti käsikirjoituksen vuoden 1825 saapuneiden kirjeiden joukkoon. (Kemin rovastikunnan arkisto Ea:7.) Lapin sivistysseura julkaisi aapisen vuonna 1958.
Asiakirja: Näyte Jacob Fellmanin saamenkielisestä aapisesta.
Utsjoen ahkerien kirkkoherrojen sarjaa jatkoi Anders Andelin (1854–1859), joka laati mm. laajan saamenkielen sanakirjan (n. 16 000 sanaa). Sanakirja osoittaa ahkeruuden ohella perehtymistä seurakuntalaistensa kieleen. (Utsjoen seurakunnan arkisto U:1.)
Aslak Aslakinpoika Laitin omistama Pikku laskuoppi kiertokoulua varten (1907). (Josef Lukkarin arkisto B:4.)
© Oulun maakunta-arkisto 2015