Elinkeinot muuttuvat

logo

Elinkeinot muuttuvat, 3/4

Porotilastot

Asiakirja: Tilasto poroluvuista Kemin Lapin kylissä vuosina 1607 ja 1750.

Kaarle-herttuan (kuninkaana Kaarle IX) toimesta alettiin vuonna 1605 kerätä tarkkoja tietoja Lappien poromääristä. Nämä ovat ensimmäiset tiedot, joiden keräämisellä ei sen jälkeen ole ollut loppua. Kuten havaitaan, Kemin Lapin poromäärät omistajaa kohden olivat kovin vähäiset (0-15) eikä Utsjoen-Tenon kylissä tilanne ollut sen kummempi; laajamittainen poropaimentolaisuus ei ollut vielä saapunut Suomen puolelle. Kaiken kaikkiaan tileissä löytyy 1920 poroa, joista Kemin Lapin kylissä 153 härkää, 189 vaadinta ja 80 vasaa. (Norrlands Lappmarker 1605:2, mf CD 2092.)

Asiakirja: Lappien poromäärät.

Suurporonhoito leviää

Suurporonhoito levisi Enontekiöltä ja Koutokeinosta vuoden 1870 jälkeen mm. Sompiolle. Mutta jäi Enontekiöllekin vielä pororikkaita; Lapin komitealle ilmoitettiin vuoden 1900 tienoilla tärkeimpien sukujen paimennusalueet. (Lapin komitean arkisto Hcb:1.)

Asiakirja: Lapin tärkeimpien sukujen paimennusalueet.

Karjamaatalous

Koko saamelaisalueen elinkeinojen muuttuminen karjatalousvaltaiseksi maataloudeksi näkyy hyvin Lapin kruununvoudin viisivuotiskertomuksessa vuodelta 1865. Utsjoellekin oli löytynyt yksi hevonen ja merkillisen paljon sonneja (30), joita käytettiin jo kirkkoherra Jaakko Fellmanin aikana (1819–1833) juhtina. (Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto Ea4:363, KD 1 32/140 1866.)

Asiakirja: Lapin kruununvoudin viisivuotiskertomus, ote karjamääristä.

pirtanauha

© Oulun maakunta-arkisto 2015