Haku

28.06.2019

Transkribus-seminaarissa käytiin läpi READ-hankkeen aikana tehtyä työtä ja tulevaisuudensuunnitelmia

Transkribus-seminaarin yleisö

Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa järjestettiin keskiviikkona 26.6.2019 tutkijoille ja muistiorganisaatioiden edustajille suunnattu englanninkielinen Transkribus-seminaari. Seminaarissa kuultiin useita asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu Transkribus-tutkimusalustasta.

Euroopan unionin rahoittama READ-hanke (Recognition and Enrichment of Archival Documents) päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä. READ on mullistanut käsinkirjoitetun tekstin tunnistamista erittäin mittavasti, etenkin sen kehittämän tutkimusalustan Transkribuksen ansiosta. Kansallisarkiston lisäksi hankkeessa osallisena ovat olleet 13 muuta eurooppalaista toimijaa, jotka koostuvat esimerkiksi tutkimuslaitoksista ja teknillisistä yliopistoista.

Keskiviikkona järjestetyssä Transkribus-seminaarissa oli aika kutsua koolle Kansallisarkiston kansainväliset yhteistyökumppanit ja keskustella READ-hankkeen aikana tehdystä työstä, Transkribuksesta sekä tulevaisuudesta. Kyseessä oli kaiken kokoava ja viimeinen READ-hankkeen seminaari.

Seminaaria oli seuraamassa aktiivinen satapäinen yleisö, ja he saivat päivän aikana kuulla puheenvuoroja niin Kansallisarkiston tutkijoilta kuin teknillisten yliopistojen edustajiltakin. Transkribus-seminaari aloitti kolmipäiväisen READ-kokouksen.

Teknologia Transkribuksen takana

Seminaaripäivä alkoi kehittämispäällikkö Vili Haukkovaaran tervetuliaissanoilla. Tämän jälkeen puheenvuoroon pääsi Innsbruckin yliopiston tohtori Günter Mühlberger, joka kertoi READ-COOP-hankkeesta yleisölle.

Seminaarin ensimmäisessä osiossa puhujat kertoivat Transkribukseen liittyvistä teknologioista. Transkribus-tutkimusalustaa, sen toimintoja ja toimintaperiaatteita yleisölle avasi Sebastian Colutto, joka tuli myös Innsbruckin yliopistosta.

Rostockin yliopistoa seminaarissa edusti Gundram Leifert. Leifertin puheenvuoro keskittyi Rostockin yliopistossa kehitettyihin teknologioihin, joita ollaan hyödynnetty Transkribuksessa.

Segmentointityökaluista yleisölle kertoi Sofia Ares Oliveira Lausannen teknillisestä korkeakoulusta Sveitsistä ja taulukkotunnistuksesta Hérve Déjean Naver Labsilta.

Seminaarin ensimmäinen osio päättyi The Computer Vision Labin Matthias Wödlingerin puheenvuoroon ScanTentista ja DocScanista.

Transkribus käytännössä: puheenvuoroja ja paneeli

Seminaarin toinen osio keskittyi Transkribuksen käytännölliseen puoleen. Puhujat pääsivät esittelemään esimerkkien avulla erilaisia projekteja, joissa on hyödynnetty Transkribuksen vallankumouksellista teknologiaa.

Svenska Litteratursällskapet i Finlandin Maria Vainio-Kurtakko kertoi oman organisaationsa Edelfelt-projektista, jossa on tutkittu taidemaalari Albert Edelfeltin kirjeitä. Velehanden-projektia avaamaan pääsivät taas Amsterdamin kaupunginarkiston Jirsi Reinders ja Mark Ponte. Kyseisiä projekteja yhdistää vahvasti Transkribuksen hyödyntäminen.

Reindersin ja Ponten jälkeen ääneen pääsivät Kansallisarkiston tutkijat Kaisa Luhta, Sampo Viiri, Hanna Strandberg sekä Ville-Pekka Kääriäinen. Nelikko kertoi yleisölle Kansallisarkiston projektista, jossa 1800-luvun tuomiokirja-aineisto muunnetaan koneymmärrettävään muotoon Transkribuksen avulla. Nämä digitoidut aineistot on tarkoitus avata sisältötunnistettuina teksteinä arkiston asiakkaille uudessa käyttöliittymässä.

Seminaaripäivä huipentui Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Vili Haukkovaaran vetämään paneelikeskusteluun READ-hankkeen, Transkribuksen sekä COOPin vaikutuksista. Panelisteina toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriön Paavo-Petri Ahonen, Helsingin yliopiston Kati Katajisto, Kansallisarkiston István Kecskeméti, Kansalliskirjaston Kimmo Kettunen sekä Innsbruckin yliopiston Günter Mühlberger.

Paneelissa saatiin aikaan vilkasta keskustelua esimerkiksi tutkijoiden ja digisidosryhmien yhteistyön tärkeydestä sekä yhteisten hankkeiden tulevaisuudennäkymistä.

Transkribus-seminaarissa aktiivista keskustelua

Panelisteina Kati Katajisto, Günter Mühlberger, Kimmo Kettunen, István Kesckeméti, Paavo-Petri Ahonen sekä Vili Haukkovaara.

Voit tutustua Transkribus-seminaarin englanninkielisiin esityksiin alla olevista linkeistä:

Amsterdam City Archives: Velehanden (Jirsi Reinders & Mark Ponte) (PDF)

CITlab & University of Rostock: Technologies by University of Rostock (Gundram Leifert & Roger Labahn) (PDF)

National Archives of Finland & Universitat Politècnica de València: Court Records Collection (PDF)

École polytechnique fédérale de Lausanne: Document segmentation tools (Sofia Ares Oliveira) (PDF)

The Society of Swedish Literature in Finland (SLS): Edelfelt project (Maria Vainio-Kurtakko) (PDF)

University of Innsbruck: Transkribus platform (Sebastian Colutto) (PDF)

University of Innsbruck: READ-COOP (Günter Mühlberger) (PDF)

The Computer Vision Lab: ScanTent and DocScan (Matthias Wödlinger) (PDF)

NAVER Labs Europe: Table recognition (Hervé Déjean) (PDF)