Haku

13.12.2018

Topoteekkien uusi hinnasto julkaistu

Näkymä Säkylän osuusmeijeriltä kohti Vähäkylää. Kylän oikealla puolella Pyhäjärvi.
Suomen suurin topoteekki on tällä hetkellä Säkylän topoteekki, jossa on yli 1900 kohdetta. Kuva: Näkymä meijeriltä, Matti ja Irja
Mäkitalon kotiarkisto, CC BY.

 

Marraskuun lopussa päättyneen Community as Opportunity (CO:OP) –hankkeen puitteissa tuotiin Suomeen topoteekki-niminen verkkoalusta, jonka avulla paikalliset toimijat voivat julkaista ja säilyttää digitoituja paikallisia tai teemallisia aineistoja. Topoteekkeja onkin syntynyt Suomeen jo kymmenen, niistä viimeisimpänä Taivassalon Topoteekki. Suomen tällä hetkellä suurin topoteekki löytyy Säkylästä.

Topoteekin on tähän mennessä voinut hankkia käyttöönsä projektihinnalla (300 €/vuosi), jonka periminen alkaa vuonna 2019. CO:OP-projektin nyt päättyessä on julkaistu jatkossa perustettavia uusia topoteekkeja koskeva hinnasto, jossa hinnoittelu perustuu Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT/henk.). Kuntien osalta hintaan vaikuttaa myös kunnan väkiluku. Hinnoittelumallilla pyritään siihen, että topoteekin kustannukset olisivat samaa tasoa kaikissa Euroopan maissa.

Topoteekkihinnasto Suomessa

Tilaajatyyppi

Aloitusmaksu

Vuosimaksu

Kustannus/kk

Kunta, enintään 1000 asukasta 398 582 48,50
Kunta, enintään 5000 asukasta 425 834 69,50
Kunta, enintään 10000 asukasta 425 996 83
Kunta, yli 10000 asukasta 425 1554 129,50

Lisätopoteekit samaan kuntaan alennettuun hintaan

     
Yhdistys 425 582 48,50
Yritys 425 1066 88,33

CO:OP-hankkeen Kansallisarkiston projektipäällikkö Tomi Ahoranta, millaisia ajatuksia uusi hinnasto herättää?

Ensimmäisinä topoteekkinsa avanneet paikallisyhteisöt haluttiin palkita alhaisemmalla hinnalla, sillä topoteekkia kehitettiin koko projektin ajan ja jotkin siinä nyt olevista ominaisuuksista eivät olleet alkuvaiheessa käytössä. Kehitystyö Itävallassa jatkuu edelleen ja nyt on aika siirtyä alustan pitkäjänteisen ylläpidon takaavaan hinnoitteluun.

Projektin aikana topoteekkeja saattoivat avata melko pienetkin paikalliset toimijat, mutta lienee syytä siirtyä keskieurooppalaiseen toimintatapaan, jossa kunta tai kaupunki maksaa topoteekin kulut ja paikallinen kotiseutuyhdistys tai vastaava toimija tuottaa vapaaehtoistyöllään sen sisällön. Uskon, että kun uudet vuosihinnat ovat edelleen useimmiten vain muutamien Internet-liittymien hintaisia, ne ovat useimmille toimijoille kohtuulliset.

Millaisena näet topoteekkien tulevaisuuden Suomessa?

Uskon, että topoteekkien määrän kasvu jatkuu tulevaisuudessakin, sillä hyvin hoidettu topoteekki on paikkakunnan omaleimaisuutta ilmentävä aineisto- ja tietopankki sekä vanhojen että uusien aineistojen osalta. Se toimii myös harrastuspiirien aineistojen jakamisessa. Tällä on toimijoille arvoa. Nykyisiä topoteekkeja tutkimalla niiden arvosta ja merkityksestä saa jo hyvän käsityksen.

Miten topoteekin saa hankittua omalle paikkakunnalle?

Topoteekin hankkimisen suunnittelu kannattaa aloittaa topoteekin perustamisesta kiinnostuneen toimijan ja sen kustannuksista vastaavan tahon välisillä neuvotteluilla. Neuvottelujen aluksi voidaan tutustua jo olemassa oleviin topoteekkeihin ja miettiä, mitä aineistoja sellaiseen voitaisiin viedä.

Kun vastuut ylläpidon ja kustannusten kattamisen osalta on sovittu, tehdään topoteekista verkkolomakkeella sopimus Kansainvälisen arkistotutkimuksen keskuksen ICARUKSEN kanssa. Samalla mietitään topoteekille enintään 5 paikallista ylläpitäjää. Topoteekin auettua ylläpitäjät alkavat ladata sinne aineistoja ja syöttää niille metatietoja. Kun vähintään 100 kuvaa, asiakirjaa, äänitiedosta tai videota on ladattu topoteekkiin ja varustettu pakollisilla metatiedoilla, voidaan topoteekki avata yleisölle.


Lisätietoja

kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta

tomi.ahoranta(at)arkisto.fi

puh. 029 533 7004