Julkaisut

Tutustu julkaisuihimme ja tilaa sinua kiinnostavat teokset. Osa julkaisuista on verkossa vapaasti saatavilla.

Näin ostat Kansallisarkiston julkaisuja

  • Julkaisujen tilaukset voit tehdä sähköpostiosoitteeseen kirjaamo[@]arkisto.fi.
  • Julkaisuja voi ostaa myös suoraan Kansallisarkiston toimistosta (Rauhankatu 17, Helsinki) arkisin klo 13–15.
  • Kaikkiin laskutettaviin palveluihin lisätään toimitusmaksu 11,50/14,26 euroa. Hinnoittelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen nro 1064/2013.

Viapori - Suomenlinna etukansi

Viapori-Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021

Sveaborg Tre riken – en fästning 1748–2021

Kansallisarkisto ja Ehrensvärd-seuran juhlakirja tuo esiin Suomenlinnan historian vaiheita aina Ruotsin kuningaskunnan ajasta nykypäivään. Julkaisu koostuu noin 30 artikkelista, jotka kertovat historian käännekohdista Suomenlinnassa, elämästä saarella sekä siellä asuneista ja vaikuttaneista ihmisistä. Omat lukunsa saavat vallanvaihdokset Ruotsin kuningaskunnan osasta venäläiseksi linnoitukseksi sekä Suomen itsenäistymisen ajan tapahtumat sotavankileiristä laivaston ja rannikkotykistön tukikohdaksi ja edelleen matkailukohteeksi ja omaksi kaupunginosakseen.

Jussi Nuortevan ja Päivi Happosen toimittama julkaisu kunnioittaa satavuotista historiaansa juhlivan Ehrensvärd-seuran toimintaa sekä tukee Suomenlinna-museossa ja Kansallisarkistossa esillä olevaa Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus -näyttelyä.

Hennala kansi

”Ruumis vietiin pois ja haudattiin” – Arkistoselvitys Lahden vankileirin toiminnasta ja vankien kuolleisuudesta (pdf)

Lahden vankileiri toimi Hennalan kasarmeilla toukokuusta 1918 marraskuuhun 1919. Ensin vankileirille siirrettiin Lahden taistelussa (19.4.-1.5.1918) vangiksi jääneitä, Fellmannin pellolla säilytettyjä vankeja, mutta myöhemmin leirille keskitettiin vankeja eri puolilta Suomea valtiorikosoikeuden tuomittavaksi. Enimmillään leirillä oli yli 10 000 vankia.

Lahden vankileirillä kuoli 1 167 ihmistä eli useampi kuin joka kymmenes vanki. Keväällä 1918 Lahden alueella toteutettiin sisällissodan suurimmat joukkoteloitukset kun yli 700 vankia teloitettiin. Nälkään ja sairauksiin Lahden vankileirillä menehtyi lähes 1 200 vankia.

Kansallisarkiston arkistoselvityksessä tarkastellaan Lahden vankileirin toimintaa ja esitetään päivitetyt tiedot vankien kuolleisuudesta Lahdessa vuonna 1918. Selvityksessä on käyty läpi kirkonkirjoja, valtiorikosoikeuksien ja Suomen sotaväen arkistoaineistoja sekä useita muita asiakirjakokonaisuuksia. Niiden perusteella on voitu merkittävästi tarkentaa Lahden vankileirillä kuolleiden määrää.

Vierumäki arkistoselvitys kansikuva

”Paljon niitä siel’ ol” – Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista (pdf)

Valtioneuvoston kanslia tilasi vuoden 2019 lopussa Kansallisarkistolta arkistoselvityksen siitä, mitä Vierumäen 1918 sisällissodan taisteluista asiakirjalähteiden perusteella tiedetään ja mitä lähteet kertovat Vierumäelle haudattujen vainajien lukumäärästä ja hautaustavasta. Vierumäen taistelussa 20.–21.4.1918 kaatuneiden punaisten määrää koskevat arviot vaihtelevat joistakin kymmenistä yli 400 kaatuneeseen. Jo vuonna 1918 vakiintui arvio, että haudattujen määrä olisi ollut noin 300. Sisällissodan uudemmassa historiantutkimuksessa tieto on kuitenkin kyseenalaistettu.

Tässä selvityksessä Vierumäen taistelussa kuolleita tai kadonneita punaisia on tunnistettu 43. Kaatuneiden määrä on todennettu selvittämällä Vierumäen taisteluun osallistuneet punaiset joukkoyksiköt ja niissä palvelleiden henkilöiden nimet. Saatujen tietojen perusteella ei ole uskottavaa, että punaisia olisi Vierumäen taistelussa olisi kaatunut merkittävästi suurempi määrä. Selvityksessä on myös voitu todentaa sellaisia punaisten joukkoyksiköitä, jotka eivät osallistuneet taisteluihin Vierumäellä, vaikka näin on aikaisemmassa muistitiedossa luultu.

suomalaiset_ss-vapaaehtoiset kansi

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 (pdf)

Selvitys Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Siinä on ollut käytettävissä yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.

Selvityksessä on myös käyty läpi erittäin suuri määrä Suomessa olevia viranomais- ja yksityisarkistoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia ja artikkeleita, muistelmia sekä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Selvityksessä on ollut käytettävissä aineistoa, jota ei ole ollut aikaisempien tutkimusten käytössä.

Pro_Finlandia_4 kansi

Pro Finlandia 4. Suomen tie itsenäisyyteen

Suomen suuriruhtinaskunta sai vahvan autonomian, kun se liitettiin Venäjän yhteyteen 1809. Suomi säilytti Ruotsin vallan ajan lait, uskonnon ja kielen, mutta Venäjä tarjosi suuria mahdollisuuksia. Ne paransivat Suomen taloutta ja tarjosivat työtä kymmenille tuhansille suomalaisille. Autonomian loppuaikaa leimasi kamppailu Suomen aseman säilyttämiseksi ja levottomuuksien lisääntyminen Venäjällä.

Kansallisarkiston teossarjan neljännessä osassa tarkastellaan Suomea osana hajoavaa Venäjän keisarikuntaa. Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ja sen saavuttivat myös keisarikuntaan kuuluneet Puola, Viro, Latvia ja Liettua. Jokainen niistä löysi oman tiensä suvereenina valtiona.

suomen_arkistolaitos_200 kansi

Suomen arkistolaitos 200 vuotta - Arkivverket i Finland 200 år

Suomen arkistolaitos syntyi Venäjän ja Ruotsin solmiman Haminan rauhansopimuksen 1809 perusteella. Suomea koskevat aineistot tuli siirtää Ruotsista Suomen suuriruhtinaskunnan viranomaisten käyttöön. Suomen arkistolaitos syntyi 25.11.1816, jolloin Suomen senaatin yhteyteen sijoitettu arkisto sai ensimmäisen virkansa.

Senaatin arkistosta tuli vuonna 1859 yleisölle avoin valtionarkisto, joka palveli hallinnon lisäksi tutkimusta ja kansalaisia. Vuonna 1994 sen suomenkielinen nimi muuttui Kansallisarkistoksi. Toiminta laajentui 1920-luvulla valtakunnalliseksi, kun keskeisiin kaupunkeihin perustettiin maakunta-arkistoja. Vuonna 2012 saamelaisyhteisö sai Inariin oman, Kansallisarkiston alaisen Saamelaisarkiston.

Asiakirjahallinta on 1990-luvulta lähtien muuttunut sähköiseksi. Vanhoja aineistoja digitoidaan, jotta ne olisivat helpommin asiakkaiden käytettävissä. Arkistolaitoksesta on tullut sähköisen asiakirjahallinnan johtava osaaja, joka edistää uusia tapoja julkisen tiedon monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen arkistolaitoksen toimintaa 200 vuoden aikana.