Uutiset

07.09.2017

Kansallisarkistossa runsaasti aineistoja merenkulun tutkimukseen

Kansallisarkistossa on runsaasti merenkulkuun, laivoihin ja merimiehiin liittyviä aineistoja. Erityisesti Turun toimipaikkaan on viime vuosina keskitetty merenkulun aineistoja. Monet asiakirjat ovat kätevästi tutkittavissa myös verkossa.

Uusimpia tulokkaita merenkulun aineistoissa on Merenkulun säätiön arkisto, joka vastaanotettiin Kansallisarkistoon elokuussa. Säätiö on perustettu Helsingissä vuonna 1945 tukemaan suomalaista merenkulun tutkimusta ja opetusta. Se jakaa vuosittain apurahoja pääasiassa alan akateemiseen tutkimukseen. Säätiön arkisto tullaan sijoittamaan Turun toimipaikkaan.

Varhaisimpia tietoja laivoista ja niiden lasteista sisältyy tullitileihin, jotka löytyvät digitaaliarkistosta voudintilien yleisistä asiakirjoista. Tullikamarit toimivat 1600-luvulta Tullin edeltäjinä, ja niiden arkistoista voi löytää tietoja vaikkapa salakuljetuksesta.

Trafin edeltäjänä toimi 1600-luvulta Suomen luotsi- ja majakkalaitos, vuodesta 1917 merenkulkulaitos.  Se vastasi mm. luotsauksesta, majakoista, merikartoituksesta, merenmittauksesta, jäänmurrosta, kauppamerenkulun, alan oppilaitosten, satamien ja meriturvallisuuden valvonnasta, laivojen mittauksista ja katsastuksista sekä alan tilastojen laadinnasta. Digitaaliarkistossa voi tarkastella Luotsi- ja majakkalaitoksen aineistoja, vaikkapa majakoiden kuvia (majakoihin liittyvät piirustukset löytyvät Rakennushallituksen arkistosta digitaaliarkistosta). Merenkulkulaitoksen, merenkulkupiirien ja luotsipiirien aineistoja säilytetään eri toimipaikoissa: piirihallinnon uusimmat aineistot on sijoitettu Turkuun.

Merimieshuoneet merimiesten asialla

Merimieshuoneet huolehtivat aikoinaan merimiesten asioista, kuten työvälityksestä ja eläkkeistä. Suomen ensimmäinen merimieshuone perustettiin Turkuun.  Vuosina 1737–1937 huoneita toimi Suomessa kaikkiaan 32. Merimieshuoneiden arkistot sisältävät esimerkiksi matrikkeleita, luetteloita, laivapäiväkirjoja, pöytäkirjoja, tulo- ja lähtökatselmuksia, kirjeitä ja kaikenlaisia työnvälitykseen liittyneitä todistuksia ja lausuntoja, joiden avulla on mahdollista selvittää niin merimiesten kuin laivaliikenteenkin historiaa.  

Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy merimieshuoneiden aineistoihin perustuva, kirjautumisen vaativa tietokanta merimiehistä. Kansallisarkisto on digitoinut esim. Oulun ja Rauman merimieshuoneiden laivapäiväkirjoja, joista voi seurata alusten matkoja maailman merillä.

Maistraattien ja merenkulkukoulujen arkistoista tietoa ammateista

Kaupunkien vanhojen maistraattien arkistoista voi löytää monenlaista tietoa laivoista ja merimiehistä: 1800-luvulla maistraattien alaisuudessa toimivat muun muassa aluksenmittaajat. Maistraatit myönsivät mittakirjat ja meripassit. Ne myös vastasivat alusrekisterin ylläpidosta vuosina 1874–1993.  Tehtävä siirtyi sittemmin Merenkulkulaitokselle.

Suomen ensimmäiset merikoulut perustettiin vuonna 1812 Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan.  Kapteenien lisäksi merikouluista valmistui perämiehiä, laivureita ja aliperämiehiä.  Kansallisarkiston Turun, Helsingin, Vaasan ja Oulun toimipaikoissa säilytetään vanhimpia meri – ja merenkulkukoulujen arkistoja.

Tutki laivanrakennuksen historiaa

Telakoilla ja laivateollisuudella on pitkät juuret Suomessa ja niiden arkistoja löytyy mm. Oulun, Turun ja Jyväskylän toimipaikoista. Turussa laivanrakennuksen historiaa voi seurata 1700-luvulta saakka. Muun muassa Turun vanhan veistämön/telakan (Åbo Gamla Skeppsvarf 1742-), W:m Crichton & Comp. Ab:n, Ab Crichton-Vulcanin, Vulcanin, Wärtsilän, Oy Laivateollisuus Ab:n arkistoja säilytetään Turussa.  

Turkulaisen telakkateollisuuden vaikuttajan, William Crichtonin, luonnoskirjaa (Sketch Book) 1848–1859 voi tarkastella digitaaliarkistossa.

Unohtaa ei pidä myöskään kauppahuoneiden, yksittäisten kauppaporvareiden tai talonpoikaislaivureiden työtä. Dahlströmin, Kingelinin, Snellmannin jne. kauppahuoneet kertovat kaupasta ja merenkulusta. Digitaaliarkistosta löytyy turkulaisen kauppaporvarin ja Turun vanhan telakan isännistössä vaikuttaneen Petter Claessonin (1739–1810) kauppakirjeenvaihto. Petter Claesson matkasi jo vuonna 1782 laiva Marsillaan Karibialle saakka.

Digitaaliarkistosta löytyy myös Snellmanin kauppahuoneen fregatti Toivon asiakirjoja.

Kustavilaiselta talonpoikaislaivurilta ja kirjailija Volter Kilven isältä, David Ericssonilta, on säilynyt laaja talonpoikaispurjehdusta valottava aineisto, jota säilytetään Turun toimipaikassa.

Navigare necess est, vivere non est necesse (On pakko purjehtia, elää ei): niin keskeiseen toimintaan kuin merenkulkuun on liittynyt paljon toimintaa ja toimijoita. Lue lisää merenkulun aineistoista Arkistojen Portista ja Päivi Niemelän blogikirjoitus telakoista.

Lisätietoja: ylitarkastaja Päivi Niemelä, Kansallisarkisto, 029 533 7269