Hankkeen työntekijät

Hankepäällikkö Aleksi Mainio

AMAleksi Mainio on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti, joka on työskennellyt Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina ja historiantutkijana. Hän on tutkinut 1900-luvun alkupuoliskon Suomen ja Venäjän historiaa ja perehtynyt erityisesti väkivallan, terrorismin ja tiedustelun kysymyksiin. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa kylmän sodan lehdistöhistoriaa ja vuoden 1918 väkivaltaa. ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -hankkeessa Mainio tekee tutkimusta Moskovassa vaikuttaneista suomalaisista ja kirjoittaa kirjaa eri suomalaisryhmien kohtaloista Stalinin vainoissa.

 

Tutkija Ira Jänis-Isokangas

Ira janis-isokangas_kortti

Ira Jänis-Isokangas on filosofian tohtori, joka on työskennellyt tutkijana ja koulutuspäällikkönä Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän on tutkinut Venäjän ja Neuvostoliiton yhteiskunnallista ja poliittista kehitystä erityisesti vallan ja vastarinnan sekä lainsäädännön ja turvallisuuselinten näkökulmista. Lisäksi hän on tutkinut nationalismin merkitystä suomalaisten aktivistien ja georgialaisten neuvostonuorten toiminnassa. ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -hankkeessa Jänis-Isokangas tarkastelee Uralille ja Kazakstaniin päätyneitä suomalaisia ja heidän kohtalojaan.

 

Tutkija Jesse Hirvelä

Jesse Hirvelä (2)Jesse Hirvelä on valtiotieteiden maisteri ja poliittisen historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut Itä-Eurooppaa, 1900-luvun vaihteen Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa sekä suomalaisia kommunisteja Venäjän sisällissodassa. Hänen väitöskirjansa käsittelee Leningradin ja Inkerinmaan suomalaisten suhdetta nationalismiin sekä Neuvostoliiton kansallisuuskysymyksiin. Kansallisarkiston tutkimushankkeessa Hirvelä on erikoistunut Pietarin/Leningradin alueen ja Itä-Karjalan suomalaisten kohtaloihin.

 

Tutkija Aappo Kähönen

Kähönen_Aappo_korttiAappo Kähönen on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt kahdeksan kuukautta Lakeheadin yliopistossa Kanadassa vierailevana Suomen tutkimuksen professorina ennen aloittamistaan projektissa. Kähönen on tutkinut Venäjän ja Neuvostoliiton suhteita Suomeen 1800-luvun puolivälistä 2020-luvulle, ulko- ja sisäpolitiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aihepiirit ovat liikkuneet kylmän sodan aikaisista suhteista suunnitelmatalouden uudistusyrityksiin ja nyky-Venäjän raja-aluepolitiikkaan. Suomalaiset Venäjällä -hankkeessa hänen vastuualueenaan on suomalaisten aseman ja liikkumisen tarkastelu Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa, Arkangelista Irkutskiin.

 

Suunnittelija Ilkka Jokipii

Jokipii_Ilkka_korttiIlkka Jokipii on filosofian maisteri ja historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut pääosin Suomen sisällissotaan liittyviä aiheita. Kansallisarkistossa Jokipii on osallistunut sisällissodan sotasurmatietokannan päivityshankkeeseen sekä muun muassa Vierumäen vuoden 1918 taisteluun liittyvään arkistoselvitykseen. Jokipii on kiinnostunut punapakolaisten kohtaloista ja historian digitaalisista tutkimusmenetelmistä, ja ”Suomalaiset Venäjällä 1917 –1964” -hankkeessa hän vastaa tutkimustietokannan kehittämisestä.

 

Suunnittelija Sami Outinen

Outinen_Sami_korttiSami Outinen on valtiotieteiden tohtori (poliittinen historia) ja yhteiskuntahistorioitsija. Hän on tutkinut pääosin Helsingin yliopistossa pohjoismaista sosiaalidemokratiaa, taloutta, työllisyyttä ja työmarkkinoiden kehityssuuntia. Outinen toimii ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushankkeessa suunnittelijana interaktiivisen tietokannan kehitystehtävissä. Hän tutkii erityisesti Suomesta Neuvostoliittoon ja takaisin maailmansotien välillä muuttaneiden motiiveja ja yhteiskunnallista vaikutusta Suomessa.

 

Tutkimusavustaja Anton Eteläaho

Eteläaho_Anton_korttiAnton Eteläaho on humanististen tieteiden kandidaatti ja tradenomi. Hän on toisena äidinkielenään venäjää puhuva opiskelija, joka suorittaa opintojaan Helsingin yliopistossa, historian maisteriohjelmassa. Tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassaan Eteläaho selvittää venäläisen adjutantin ja valokuvaajan, Ivan Timiriasevin (1860–1927) vaiheita Suomessa.