Hyppää pääsisältöön

Kansallisarkiston aineistot

Kansallisarkisto vastaanottaa viranomaisten luovuttamia asiakirjoja sekä hankkii ja säilyttää muita yhteiskunnan ja tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoaineistoja. Kansallisarkistoon on hankittu myös runsaasti mikrofilmijäljennöksiä muiden arkistojen asiakirjoista. Suuri osa kaikkein käytetyimmästä aineistoista sekä mikrofilmeistä on digitoitu.

Suurin osa viranomaisaineistoja

Valtion viranomaiset ovat siirtäneet pääsääntöisesti 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa Kansallisarkistoon.

Valtion keskushallinnon, ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä ylempien tuomioistuinten asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon Helsinkiin, piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset ovat luovuttaneet asiakirjansa alueellisen jaon mukaisesti Kansallisarkiston toimipaikkoihin.

Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät asiakirjansa omissa keskusarkistoissaan. Kansallisarkistossa säilytettävät kuntien arkistot ovat yleensä sotien seurauksena rajan taakse jääneiden kuntien arkistoja.

Luterilaiset seurakunnat ovat tallettaneet arkistojaan Kansallisarkistoon. Käytetyimpiä seurakuntien aineistoista ovat kirkonkirjat. Ne on digitoitu, ja 100 vuotta vanhemmat ovat käytettävissä itsepalveluna Digitaaliarkistossa. Ortodoksisten seurakuntien arkistoja on eniten Kansallisarkistossa Mikkelissä.

Kansallisarkistossa säilytetään myös paljon yksityishenkilöiden, sukujen, järjestöjen, yhdistysten ja liikeyritysten arkistoja. Niiden luovuttajan toive määrää arkiston sijoituspaikan, mutta yleensä arkisto siirretään Kansallisarkistoon sinne, missä yhdistys tai liikeyritys on toiminut tai yksityishenkilö tai suku on elänyt ja vaikuttanut. Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten keskusjärjestöjen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä.

Yhtenäiset asiakirjasarjat 1500-luvulta

Keskiajan asiakirjat on koottu Kansallisarkistoon, missä niitä on alkuperäisinä 66 ja myöhemmin tehtyinä jäljennöksinä 223.

Vanhinta yhtenäistä aineistoa ovat Haminan rauhansopimuksen mukaan Suomeen siirretyt paikallishallinnon tiliasiakirjat eli voudintilit, jotka alkavat 1530-luvulta. Vanhimmat Suomessa toimineiden viranomaisten haltuun jääneet asiakirjasarjat ulottuvat 1600-luvulle, mutta useimpien viranomaisten kohdalla asiakirjat ovat yleensä tuhoutuneet 1700-luvun alun sotia (isonvihan ja pikkuvihan) varhemmilta ajoilta.

Kansallisarkistossa säilytettäviin aineistoihin viittaaminen

Vuodesta 2017 alkaen lähdeviitteisiin on tullut merkitä arkistojen/asiakirjojen säilytyspaikaksi vain Kansallisarkisto. Arkistoa tai asiakirjaa säilyttävää toimipaikkaa ei pidä merkitä lähdeviitteisiin.