Mikä on AIDA? - AIDA-project - Arctic Indigenous Design Archives

Mikä on AIDA?

Rajat ylittävää yhteistyötä

AIDA – arkistot nykypäivän toimijana

Arctic Indigenous Design Archivesin tarina

Vuonna 2017 Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto, ruotsalainen saamelaismuseo Ájtte sekä Norjassa sijaitseva saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla aloittivat Arctic Indigenous Design Archives (AIDA) -yhteistyöhankkeen, jonka tarkoituksena on turvata saamelaisen muotoilutietouden säilyminen ja siirtyminen tuleville sukupolville. Projekti sai Interreg Pohjoinen -ohjelman myöntämää tukea kolmen vuoden ajan.

Tämä kotisivu on yksi hankkeen tuloksista. Sen lisäksi olemme perustaneet saamelaisten käsitöiden tekijöiden eli duojárien kanssa arkistoja, joissa säilytetään saamelaisen käsityön ja taiteen eli duodjin luomistyöhön liittyvää arkistoaineistoa. Ensimmäisen hankerahoituksen aikana Saamelaisarkistoon ja Ájtte-museoon perustettiin 22 duojár-arkistoa. Löydät niistä lisää tietoa Palvelut ja Duojár-arkistot-osioista.

Duojár-arkistoja käytetään duodjin korkeakouluopetuksessa Sámi allaskuvlassa. Arkistot ja kokoelmat ovat inspiroiva oppimisympäristö opiskelijoille. Arkistomateriaalien pohjalta on myös työstetty digitaalista opetusmateriaalia opettajille. Opiskelijaprojekteihin pääsee tutustumaan Duodjin opiskelijat -osiosta, ja opetusmateriaalit löytyvät Pedagoginen materiaali -osiosta.

Ensimmäistä AIDA-projektia rahoittivat Euroopan unionin Interreg Pohjoinen V -ohjelma, Lapin liitto, Nordlandin ja Tromssan maakunnat (fylkeskommune) Norjassa, Ruotsin valtion kulttuurineuvosto Statens Kulturråd, ruotsalainen tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto sekä Suomen Kansallisarkisto.

 

AIDA - nykyhetkessä

Vuonna 2020 yhteistyö Saamelaisarkiston, Ájtte-museon ja Sámi allaskuvlan välillä on jatkunut AIDA II – arkistot nykypäivän toimijoina -hankkeen muodossa, jonka mahdollistaa uusi Interreg Nord -ohjelman kaksivuotinen rahoitus. Arkistot nähdään usein kollektiivisena muistina ja menneisyyden säilyttäjänä, mutta AIDA:ssa nostamme ne nyt esille nykyhetken toimijoina. Vuosina 2020-2022 toteutuvan hankkeen keskeisinä kysymyksinä ovat:

• Kuinka duojárit, opiskelijat, tutkijat ja muut arkiston käyttäjät voivat löytää tiensä aineiston pariin uudella tavalla?

• Kuinka arkiston työskentelytapoja voidaan sovittaa paremmin alkuperäiskansan ajatteluun ja saamelaisiin käytänteisiin sopiviksi?

Tulevina vuosina toivomme saamelaisen yhteisön mukaan keskustelemaan edellä mainituista kysymyksistä.

AIDA II:ta rahoittavat Euroopan unionin Interreg Pohjoinen V -ohjelma, Lapin liitto, Suomen Kansallisarkisto, Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin maakunnat (fylkeskommune) Norjassa, Norjan Saamelaiskäräjät, Sámi allaskuvla (Saamelainen korkeakoulu) Norjassa, Ruotsin Saamelaiskäräjät, Ruotsin valtion käsityövaltuusto Nämden för hemslöjdsfrågor, Ruotsin Saamelaiskäräjät, Ruotsin Norrbottenin lääni (Norrbottens län), Ruotsin saamelainen koulutushallinto Sameskoltyrelsen sekä ruotsalainen tunturi- ja saamelaismuseo Ájtte.

 

Yhteistyökumppanit

 

SAAMELAISARKISTO

Saamelaisarkisto (Sámi Arkiiva) vastaanottaa ja säilyttää aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa yksityishenkilöiden, järjestöjen ja yhdistyksen lahjoittamista yksityisarkistoista. Aineistot eivät ole Saamelaisarkistossa ainoastaan säilytystä, vaan myös käyttöä varten – yksi Saamelaisarkiston päätavoitteista onkin aktiivisesti edistää saamentutkimusta ja lisätä saamelaisiin liittyvää historiatietoa. Yhdessä muiden tutkimusinfrastruktuurien ja muistiorganisaatioiden kanssa Saamelaisarkisto osallistuu erilaisiin hankkeisiin, joiden avulla edistetään mm. aineistojen saavutettavuutta digitoinnin avulla. Saamelaisarkiston lähdeaineistoja voi käyttää monen eri tutkimuksen alla, suku- ja historiantutkimuksessa tai taiteellisessa työssä.

Saamelaisarkisto perustettiin vuonna 2012 ja se on osa Suomen Kansallisarkistoa, jonka rahoitus tulee Suomen kansallisesta budjetista. Saamelaisarkisto sijaitsee Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseksessa Juutuanjoen ja Inarijärven rannoilla. Saamelaisarkisto on saanut useita yksityisarkistolahjoituksia ja joitain arkistoja on repatrioitu eli palautettu Saamenmaalle myös Kansallisarkiston Oulun ja Helsingin toimipisteistä. Yksi merkittävimmistä Saamelaisarkiston arkistoista on Kolttakylän arkisto (Suonikylän Gramota), joka hyväksyttiin UNESCOn Maailman Muisti –listalle vuonna 2015. Ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas asiakirjakokonaisuus käsittelee kolttasaamelaisten oikeuksia laidun- ja metsästysmaihinsa ja kalastusvesiinsä aina vuodesta 1601 vuoteen 1775 saakka.

Yhteystiedot:

Inker-Anni Linkola-Aikio
inker-anni.linkola-aikio@arkisto.fi

Suomen Kansallisarkiston Saamelaisarkisto, arkisto.fi/saamelaisarkisto/
Osoite: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, Suomi

 

ÁJTTE-MUSEO

Ájtte on museokeskus Ruotsin Jokimukassa ja saamelaiskulttuurin päämuseo Ruotsissa. Ájtte esittelee saamelaiskulttuuria sekä Ruotsin Lapin kulttuuria ja luontoa. Ájtte tarjoaa tietoa saamelaiskulttuurista ja Unescon Maailmaperintö alueeksi nimetystä Ruotsin Lapista niin dokumentoinnin, tutkimuksen kuin myös näyttelyiden ja julkaisujen kautta.

Ájtte-museon kokoelmiin kuuluu noin 8000 esinettä ja paljon asiantuntijuutta saamelaiskulttuurista. Museo kerää ja dokumentoi tämän päivän duodjia sekä järjestää näyttelyitä saamenkäsitöihin ja pukuihin liittyen. Ájtten kokoelmissa on arkistomateriaalia, digitaalista materiaalia, äänitteitä sekä noin 100 000 digitaalisen valokuvan kokoelma, johon on mahdollista tutustua heidän tietokannassaan.

AIDA-projektin puitteissa Ájtte-museoon on perustettu uudenlainen yksityisarkistojen kokonaisuus: duojár- ja taiteilija-arkistot. Nämä arkistot sisältävät aineistoa luovuttajiensa työprosesseista, kuten hahmotelmia, muistiinpanoja, kirjeitä, valokuvia, julisteita ja mainosmateriaaleja. Osaan arkistoista liittyy myös esineitä ja valmistusmateriaalinäytteitä, joita säilytetään Ájttessa.

Yhteystiedot:

Anna Westman Kuhmunen
anna.westman@ajtte.com

Ájtte - Svenskt fjäll- och samemuseum, www.ajtte.com
Osoite: Kyrkogatan 3. Boksa 116, 962 23 Jåhkåmåhkke, Sverige

 

SÁMI ALLASKUVLA

Sámi Allaskuvla on saamelainen korkeakoulu, joka on perustettu 1989 ja sijaitsee Norjan Kautokeinossa. Pitkään saamelaiset haaveilivat korkeakouluopetuksesta saamenkielellä saamelaisessa ympäristössä. Erillisen saamelaisen korkeakoulun perustaminen mahdollisti tämän lopulta, ja opetusohjelma pystyttiin muokkaan paremmin saamelaisen yhteisön tarpeisiin. Perustamisensa jälkeen Sámi allaskuvlan opetus ja tutkimus ovat laajentuneet huomattavasti ja korkeakoulu on toiminnallaan vahvistanut saamelaisyhteisöä. Saman aikaisesti saamelaistutkimuksessa on tapahtunut huomattava muutos ja kehittyminen, jonka keskeisessä roolissa Sámi allaskuvla on toiminut muiden instituutioiden kanssa.

Sámi allaskuvlan tavoitteena on saada saamelaisen yliopiston asema ja toimia alkuperäiskansojen yliopistona. Yliopistossa saamenkieltä käytettäisiin päivittäisessä kanssakäymisessä ja saamelaiset ja muiden alkuperäiskansojen arvot ja kokemukset olisivat keskiössä. Saamelaisen korkeakoulun tulee myös tukea ja kehittää saamelaista yhteisöä, elinympäristöä, kieltä ja kulttuuria. Työn on perustuttava yhteisön ja kulttuurin ominaisuuksiin ja arvoihin.

Yhteystiedot:

Gunvor Guttorm
gunvor.guttorm@samiskhs.no

Sámi allaskuvla, samas.no
Osoite: Sámi allaskuvla, Hánnoluohkká 45, NO-9520 Guovdageaidnu, Norga

 

Yhteystiedot

Sámi Arkiiva
Inker-Anni Linkola-Aikio,
kirjaamo@arkisto.fi

Sámi allaskuvla
Gunvor Guttorm,
postmottak@samiskhs.no

Ájtte, Duottar- ja sámemusea
Anna Westman Kuhmunen,
info@ajtte.com