Saamelainen perinne

logo

Saamelainen perinne, 3/4

Peuraseita

Kuva: Peuraseita. (Eljas Aslak Ensio Outakosken arkisto Fdd:1.)

Saamelaismytologia

Saamelaismytologia koostui palvottavista seitoista, peljättävistä henkiolennoista sekä noidista, joilta haettiin apua henkiä vastaan. Taikuudella ja uhreilla oli keskeinen rooli. Staalo (Stallu, Stallo) kuvattiin kookkaaksi, usein mustan, vihaisen, lukkikorvaisen koiransa kanssa erämaissa liikkuvaksi miesolennoksi, johon myöhemmin liitettiin jättiläisen, paholaisen, kummituksen ja ihmissyöjän piirteitä. Varsinainen mörkö siis! Norjan porolappalaisen Kristina Guttormin kertomuksessa Stallo-jättiläinen rakastuu saamelaisen poroisännän ainoaan tyttäreen ja kokee karun kohtalon. Kertomuksen lähetti vuonna 1926 Samuli Paulaharjulle Klemetti Helander Jalvi-Pohjansäde. (Samuli Paulaharjun I arkisto Ba:2.)

Asiakirja: Kertomus Stallo-jättiläisestä, alkuosa.

Noituus

Kuolajärven käräjillä 8.3.1671 oli noituudesta syytettynä 80-vuotias saamelainen Aikia Aikianpoika. Aikia oli omien sanojensa mukaan noitunut kemiläiselle talonpojalle Tobias Mordulalle lohionnen, mutta ei ollut saanut sovittua palkkaa. Siitä syystä hän oli laulanut pahasti ja pannut viisi rengasta rummulle ja lyönyt niin kauan, että renkaat olivat helvetin ja paholaisen kuvien kohdalla. Sen jälkeen talonpoika oli hukkunut patonsa läheisyyteen. Aikia tuomittiin noituudesta ja surmatyöstä kuolemaan, mutta hänen kerrottiin loitsineen itsensä kuoliaaksi, kun häntä kuljetettiin pois Lapista. (Gävleb. vol. 19, f. 680, mf FR 652.) Piirros noitarummusta, vasaroista ja arparenkaista on Johannes Schefferuksen Lapponia-teoksesta vuodelta 1674.

Kuva: Piirros noitarummusta, vasaroista ja arparenkaista.

pirtanauha

© Oulun maakunta-arkisto 2015