Suomen ja Ruotsin historiaa koskevat aineistot Venäjän valtion vanhojen asiakirjojen arkiston kokoelmissa

RGADA

Venäjän valtion vanhojen asiakirjojen arkiston (RGADA) kokoelmissa on vain vähän kokonaan Suomea ja Ruotsia koskevaa aineistoa. Keskeisimpiä ovat Vanhan Suomen* paikallisviranomaisten eli provinssikanslioiden ja maistraattien aineistot.  Vanhan Suomen alueen väestö oli lähes täysin suomalaista. Maaseudun talonpojat olivat suomenkielisiä, mutta kaupungeissa asui saksalaisia ja ruotsalaisia kauppiaita. Lisäksi alueella oli armeijan joukko-osastoja, joiden sotilaat olivat venäläisiä.

Nämä aineistot mikrofilmattiin ja luovutettiin Suomen Kansallisarkistoon 2009 Venäjän valtion vanhojen asiakirjojen arkiston ja Kansallisarkiston välisen yhteistyösopimuksen puitteissa. Mikrofilmatut aineistot siirrettiin digitaalimuotoon 2014 ja ovat katsottavissa sisäverkossa Arkistolaitoksen tutkijasaleissa.

Suomea koskevat asiakirjat sisältyvät Hallitsevan senaatin arkistoihin. Ennen Suomen suuriruhtinaskunnan muodostumista 1809 ja Vanhan Suomen alueiden liittämistä Venäjään 1812, Viipurin provinssin/kuvernementin hallintoasioiden käsittely tapahtui Senaatissa muiden alueiden kuten Pietari, Tallinna/Rääveli, Riika rinnalla. Tämä hankaloittaa aineistojen tutkimista. Tutkijan on erikseen tehtävä temaattinen kartoitus.

Senaatin aineistoissa on sen perustamisvuodesta 1711 alkaen tietoja Suuren Pohjan sodan tapahtumista Suomen alueella. Kokonaisuus sisältää tietoja venäläisten joukkojen siirtämisestä ja majoittamisesta Suomessa, niiden muonituksesta ja varustamisesta, suhteista paikalliseen väestöön sekä kotitalouksien ja veroparseleiden määrästä Viipurissa, Savonlinnassa, Käkisalmessa ja Turussa. Arkistoasiakirjat todistavat siitä, että sotatoimien aikana käynnistyi mm. ulkomaankauppa sekä vilja- ja tervakauppa. Aineistoissa on myös tietoja Viipurin ja Käkisalmen linnojen rakentamisesta ja remonteista pohjapiirroksineen ja muine piirustuksineen.

RGADA:n Senaatin arkistot ovat laajoja ja aineisto kattaa koko 1700-luvun.  Tätä nuoremmat aineistot 1800-luvulta säilytetään Venäjän valtion historiallisessa arkistossa (RGIA).

RGADA:ssa säilytetään ainutlaatuisia Suomen historiaa koskevia asiakirjoja. Esimerkiksi Lähetystökirjassa 1557 on merkintä Ruotsin lähetystön saapumisesta, jossa mainitaan suomen kirjakielen perustaja Turun piispa Mikael Agricola.

Vaikka arkistossa säilytettävän aineiston kronologiset ylärajat ulottuvat pääosin 1700-luvulle, on olemassa yksittäisiä asiakirjoja ja arkistokokonaisuuksia näiden rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi entisen Venäjän keisarikunnan ulkoasiainministeriön arkistossa on kansleri Nikolai Rumjantsevin kirjeenvaihtoa vuosilta 1814 – 1825 Turun yliopiston rehtorin ja professoreiden sekä arkkipiispa Tengströmin kanssa koskien kirjoituskilpailun järjestämistä normannien retkistä Baltiassa, arkeologisia kaivauksia, posliinisälpäesiintymien etsimistä Suomessa sekä kirjavaihtoa.

Muutamista henkilöstöarkistoistakin löytyy Suomea koskevia aineistoja 1900-luvun alkuun saakka.

Mihail Ryzhenkov, arkistonjohtaja

2015

* Uudenkaupungin ja Turun rauhansopimuksissa 1721 ja 1743 Venäjään liitettyjen ja Suomen suuriruhtinaskuntaan 1811 yhdistetty alue eli ns. Vanha Suomi. (kts. Vanhan Suomen arkistot. toim. Eljas Orrman, Jyrki Paaskoski, SKS 2012).

Postiosoite:

Rossijskij gosudarstvennyj arhiv drevnih aktov
ul. Bolshaja Pirogovskaja, d.17
Moskva
119435 Rossija

sähköposti: rgada[@]mail.ru

Lisää tietoa arkiston toiminnasta arkiston kotisivuilla ja Venäjän Arkistot -portaalissa.